Surkeaa Sibelius teatteria

Kävimme katsomassa Hämeenlinnan teatterissa Sibeliuksen juhlavuoteen kuuluvan teatteriesityksen Sibelius – kohtalonyhteydet. Todella suuri pettymys.

Heti on sanottava, että kyse ei ollut näyttelijöistä – varsinkin Ilkka Heiskanen Sibeliuksena veti roolinsa lävitse kunnialla. Ongelma oli Antti Vihisen laatiman näytelmän käsikirjoitus, josta tuskin tämän kummempaa millään ilveelläkään olisi saanut aikaan.

Näytelmä oli kaiken kaikkiaan sekava ja sen antama kuva sekä Sibeliuksesta että myös hänen vaimostaan Ainosta oli outo. Ainosta annettiin kuva kuin hän olisi ollut jokin hömppä. Sibeliuksen itsensä osalta luotiin kuva kuin hänen tunnetut yhteytensä natsi-Saksaan olisivat olleet kaikkein ratkaisevimpia hänen elämässään. Tuntui siltä, että Vihinen oli ehkä unohtanut että kyseessä ei ollut hänen väitöskirjansa dramatisointi. En tiedä kuinka näytelmän tilaajat olivat asian hänelle ilmoittaneet.
Tulos kuitenkin osoittaa kuinka vaikeaa hyvän näytelmän kirjoittaminen on, siihen ei riitä pelkkä väitöskirja.

Olimme edellisenä iltana kuuntelemassa Vesa Sirenin Studia generalia sarjaan kuuluvan esityksen Sibelius aikalaisten silmin. Siitä piirtyi aivan toisenlainen kuva Sibeliuksesta. Teatterissa voi tietysti taiteen vapauden nimissä irroitella kuinka haluaa, mutta tässä tapauksessa tulos oli epäonnistunut.

Kyse ei ole siitä etteikö kriittisiä piirteitä voisi ja pitäisi tuoda esille. Kyse on siitä, miten ne tuodaan esille ja miten ne suhteutetaan kokonaisuuteen.

Ilkka Uusitalo

Kommentti artikkeliin “Surkeaa Sibelius teatteria”
  1. avatar jari61 sanoo:

    Iltaa Ilkka

    On varsin helppoa yhtyä analyysiisi näytelmästä. Odotukset olivat eilen varsin suuret kun puolisoni kanssa saavuimme teatteriin ja pettymys oli sitten melkoinen kun poistuimme näytöksestä. Näyttelijöiden suorituksissa ei ollut moitetta, mutta käsikirjoitus oli todella suuri pettymys. Varsinkin näin Sibeliuksen juhlavuonna olisi odottanut käsikirjoitukselta jotain muuta kun kännykän soittoäänten mainostamista tai fiktiivistä neuvonpitoa viime vuosikymmenten runoilijoiden kanssa. Vaikka toinen puoliaika oli vähän tasokkaampi, ei se enää paikannut koko esitystä. En voi valitettavasti suositella näytelmää kenellekkään.

css.php