Trumpin aikakausi

Tänään perjantaina 20 tammikuuta 2017 Yhdysvaltojen uusi 45. Presidentti Donald Trump vannoo virkavalansa ja aloittaa neljän vuoden valtakautensa. Vallanvaihto Washingtonissa on aina tärkeää koko maailmalle Yhdysvaltojen poliittisen ja taloudellisen painoarvon takia.
Kun Obama tuli valtaan kahdeksan vuotta sitten, hänen valtaan tuloonsa suhtauduttiin yleisesti helpottunein mielin ja suurin odotuksin. Kaikki odotukset eivät kuitenkaan toteutuneet, mutta mielestäni kuitenkin kokonaisuudessaan saldo jäi plussan puolelle.
Nyt tunnelmat ovat hyvin erilaiset, jopa pelonsekaiset. Ehkä suurin syy siihen on se, että emme todella tiedä varmasti mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Epävarmuus ja arvaamattomuus pelottavat. Kandidaatti Trumpin puheet olivat ristiriitaisia ja täysin Amerikka keskeisiä. Make America great again – muiden kustannuksella ja yleisesti kansainvälisesti hyväksytyistä periaatteista ja sopimuksista riippumatta. Nähtäväksi jää voiko Presidentti Trump jatkaa julistamallaan linjalla.
Ennusmerkit ovat kuitenkin sellaiset, että muualla maailmassa on syytä olla huolissaan. Vaakalaudalla ovat niin ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, maailman kaupan kehittäminen kuin asevarustelun lisääntyminen. Tuleva presidentti näyttää myös avoimesti tukevan Euroopan Unionin hajoittamiseen pyrkiviä voimia. Sinänsä ei ole mitään uutta, että Yhdysvalloissa suhtaudutaan nihkeästi EU:hun ja Euroon. Nehän nähdään sielläpäin usein kilpailijoina Yhdysvaltojen talousmahdille ja dollarin asemalle maailman johtavana valuuttana. Kuitenkaan näin avointa vihamielisyyttä ei aiemmin ole koettu ja nähty.
Miten sitten Suomessa asiaan pitäisi suhtautua, onko meillä syytä huoleen? Taloudellisesti ei ole Suomen etu jos maailman johtavat valtiot ajautuvat kauppasotaan, kuten on mahdollista jos Trumpin Kiinaa koskevat puheet pyrittäisiin toteuttamaan käytännössä. Todennäköisesti näin ei kuitenkaan käy. Ehkä suuremmat kysymysmerkit liittyvät tulevan Presidentti Trumpin Venäjän politiikkaan ja suhteisiin.
Presidentti Niinistö viittasi tähän uudenvuoden puheessaan, kun hän puhui siitä mahdollisuudesta, että suurvallat eli Yhdysvallat ja Venäjä mahdollisesti voisivat alkaa puhumaan ja sopimaan asioista Euroopan ylitse. Pahimmillaan tämä voi johtaa uusiin etupiirijakoihin suurvaltojen välillä. Meillä on historiasta kokemusta siitä, mihin sellaiset sopimukset saattavat johtaa.
Tässä tilanteessa Suomen etu on toisaalta pyrkiä tukemaan EU:n roolia samalla kun pidämme huolta omista eduistamme ja kahdenvälisistä suhteistamme sekä itään että länteen. Vaikka EU:n yhteiset linjaukset ovat Suomen toiminnan perustana, ne eivät estä samanaikaisia kahdenvälisiä yhteyksiä. Eli me emme voi vain ulkoistaa esimerkiksi Venäjän suhteitamme EU:lle. Suomen intressissä on edelleen jatkaa omaa dialogia Venäjän kanssa Suomen omien etujen turvaamiseksi. Näin nähdäkseni Presidentti Niinistö on toiminut. Nyt ei ole aika provosoida tai provosoitua vaan pitäytyä vanhassa hyväksi koetussa linjassa.

Kommentointi on suljettu.

css.php