Turvallisuudella on hintansa

Hallituksen puolustusselonteko oli kutakuinkin mitä oli odotettukin viime vuonna julkistetun ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon jatkumona. Siinä ilmaistaan huolestuminen Suomen lähialueen turvallisuustilanteen heikentymisestä samalla kun korostetaan, että Suomeen sinänsä ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.

Selonteossa myös selkeästi viestitään, että Suomi jatkaa sotilaallisesti liittoutumattomana vahvistaen huomattavilla investoinneilla omaa itsenäistä ja uskottavaa puolustuskykyään. Samanaikaisesti myös toimitaan aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä ja painotetaan erityisesti yhteistyön syventämistä Ruotsin kanssa. Nato-ovea pyritään pitämään edelleen raollaan korostamalla suomalaisten toimintamallien ja asejärjestelmien yhteensopivuutta muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Myös EU:n roolia tuodaan esille. Uutena piirteenä korostetaan perinteisten puolustushaarojen lisäksi kyberpuolustuskyvyn kehittämistä.

Selonteko antaa varsin selkeän kuvan tulevien vuosien puolustuspolitiikan suurista linjoista ja on sävyltään asiallinen ja toteava. Valitettavasti samaa ei voi sanoa kaikista selontekoon liittyvistä uutisoinneista; erityisesti jälleen kerran iltapäivälehtien uhkakuvien revittelystä. Jos iltapäivälehtien lööppejä ja etusivuja olisi uskominen, olisimme jo valmistautumassa liikekannallepanoon kuin ikään syksyllä 1939.

Mielenkiintoisesti pari päivää ennen puolustusselontekoa julkisuuteen tuli myös viimeisin mielipidetiedustelu Nato-jäsenyydestä, joka osoitti enemmistön kansasta olevan edelleen jäsenyyttä vastaan (51%) ja jäsenyyttä kannattavien osuuden pudonneen 21 prosenttiin kun se kaksi vuotta aiemmin oli 26%. Samanaikaisesti kannastaan epävarmojen osuus oli lisääntynyt.Selkeä enemmistö on sitä mieltä, että jos jäsenyyttä joskus esitetään, se tulee alistaa kansanäänestykseen.

Puolustusselontekoon sisältyvien hankintojen rahoittamiseen tarvitaan seuraavalla vuosikymmenellä reilut 10 miljardia euroa. Se on valtava summa kun ottaa huomioon Suomen talouden nykytilan. Kuitenkin tällä hetkellä tuntuu siltä, että sekä eduskunnassa että kansan parissa on varsin suuri yhteisymmärrys siitä, että investointi on tehtävä, jotta Suomen omien puolustusvoimien uskottavuus säilyy. Kuvitelmat siitä, että esimerkiksi Natoon liittyminen laskisi kustannuksia, eivät pidä paikkaansa. Siihen seuraan ei oteta vapaamatkustajia, kuten Trumpin hallinnon edustajat ovat juuri useampaan otteeseen todenneet. Eli liittyminen ei tulisi halvemmaksi,mutta lisäisi kyllä tarpeettomasti nykyisestään Suomen poliittisia ja turvallisuuspoliittisia riskejä. Uskottava oma puolustuskyky sekä aktiivinen Suomen eduista lähtevä ulkopoliittinen linja on edelleen paras Suomen turvallisuutta takaava yhdistelmä.

4 kommenttia artikkeliin “Turvallisuudella on hintansa”
  1. avatar Ilkka Uusitalo sanoo:

    Nato-jäsenyys ei tuo suvereenia turvaa koska päätös tuen antamisesta ei ole automaattista vaan vaatii jäsenmaiden hyväksymisen. Muutenkin kannattaisi miettiä mitä tämä turva käytännössä todella voisi tarkoittaa, jos sitä olisi edes saatavilla. En laskisi liikoja sen varaan.
    Vaikka taloudellinen lisäkustannus verrattuna oman uskottavan puolustuksen ylläpitämiseen ei liene huomattava, on poliittinen lisäkustannus sitäkin suurempi. Kun kerran on sotilaallisesta riippumattomuudesta luovuttu, se on sitten mennyttä eikä sitä saa takaisin.

  2. avatar beobachter sanoo:

    Nato-option on kerrottu olevan puolustusdoktriinimme yksi pilari kahden muun, so. uskottavan itsenäisen puolustuksen ja EU-klausuulin so, Lissabonin sopimusken rinnalla. Kolmella jalalla seisova pöytä on tunnetusti hutera ja siksi Ruotsi yhteistyö on nousemassa uudeksi pilariksi, samoin kahdenväliset avaukset toisaalta Britannian toisaalta USA’n kanssa. Natoon liittymisen optimaalinen aika oli vuosia, ehkä yli 10v sitten, jolloin mm. Venäjä oli enemmän sisäisiin ongelmiinsa kääntynyt, aikana, jolloin mm Baltian maat liittyivät ilman, että se aikaansai Venäjän puolelta mitään mainittavaa reaktiota. Valitettavasti silloin aikana, jolloin liittyminen olisi ehkä ollut yksinkertaisemåpaa, monissa valtiollisissa vaaleissa liittymisen tarpeellisuuden vastustamisesta tehtiin populistinen kannatuksen hankkimisen väline. Keksittiin Nato-optio, jonka käyttö”alkavalla hallituskaudella kuitenkaan ei ole ajankohtainen”. Tänä päivänä liittyminen on haasteelllisempaa. Jos jännitys lähialueella eskaloituisi, on pakko kysyä, ottaisiko puolustusliitto siinä tilanteessa ylipäätään uutta jäsentä. Ratkaisut on tehtävä silloin, kun on ”otollinen aika ja Herran päivä”. Toivottavasti liittymisen ikkuna, jos liittyä jonain päivänä halutaan, kuitenkin on edelleen avoin ja toivottavasti silloin mahdollinen liittymiseen edetään yhtä jalkaa Ruotsin kanssa. Ja toivottavasti hitaaseen kansanäänestykseen sitoutuminen ja siihen liittyvä epävarmuus ei silloin muodostu nopeasti kehittyvässä tilanteessa esteeksi. Muistuu mieleen äskettäinen tärkeä itänaapurimme, taisi olla ylimmän päättäjän lausuma, ettei Venäjä koskaan uhkaa Nato-maata. Mitä suvereenin suojan jäsenilleen tuottavan Nato jäsenyyden hintaan tulee, lisäkustannus siitä lienee melko marginaalinen

  3. avatar Ilkka Uusitalo sanoo:

    Ei olisi parempi. Kuten totesin artikkelissani, Nato-jäsenyys vain lisäisi tarpeettomasti meidän riskejämme. Jäsenenä voisimme joutua vedetyksi mukaan tai tahtomattamme osapuoleksi konflikteihin, joissa meillä ei ole osaa eikä arpaa. Natolle Suomi tietysti olisi hyväksi koska meidän maaperämme antaisi heille operatiivista syvyyttä, olisi hyvä sotia meidän harvaan asutulla alueellamme. Oleellista on, olisiko tämä meidän omassa intressissämme. Ruotsin vallan aikana saimme makua siitä, miltä tuntuu olla periferinen raja-alue ja tuskin sitä kannattaa toistaa. Voisi vielä kysyä, kuka haluaa liittyä sotilasliittoon jossa ylipäällikkönä on presidentti Trump?

  4. avatar Kari Jokinen sanoo:

    ”Uskottava oma puolustuskyky sekä aktiivinen Suomen eduista lähtevä ulkopoliittinen linja on edelleen paras Suomen turvallisuutta takaava yhdistelmä.”
    Eikö tuo olisi vielä parempi, jos siihen lisäisi NATO-jäsenyyden. Tuohan lisäisi puolustuskykymme uskottavuutta ja siten tekisi ulkoisen uhkan entistäkin epätodennäköiseksi.

css.php