Ei jytkyä Hollannissa

Hollannin parlamenttivaaleissa ei tullut populisti Wildersille jytkyä jota hänen hengenheimolaisensa eri Euroopan maissa olivat toivoneet ja vastustajat pelänneet. Korkeintaan tuli nytky, koska hänen yhden miehen puolueensa lisäsi edustajapaikkoja viidellä verrattuna edellisiin vaaleihin. Kuitenkin on muistettava, että hänen puolueensa ääniosuus aikaisempiin vaaleihin 2010 sekä Euroopan parlamentin vaaleihin verrattuna on laskenut. Näin ollen korkeintaan voi sanoa, että hän vältti jatkuvan alasajon. Missään tapauksessa hän ei saanut sellaista voittoa jota hän oli toivonut – ja mitä mielipidetiedustelut vielä muutama kuukausi sitten näyttivät ennakoivan – eli nousua parlamentin suurimmaksi puolueeksi.

Kun vaalien tuloksia tarkastelee, niin silmiinpistävää onkin, että EU-vastaisen ja rasistisen puolueen voiton sijaan suurimpia voittajia ovat olleet EU-myönteiset puolueet. Kaikkein suurin voittaja oli vihreä vasemmisto kymmenellä lisäpaikalla. Liberaali D66 puolue sai seitsemän ja kristillisdemokraattien CDA-puolue kuusi lisäpaikkaa. Vaikka pääministeri Rutten vapauden ja demokratian kansanpuolue menetti kahdeksan paikkaa, se säilytti kirkkaasti asemansa suurimpana puolueena 33 paikalla verrattuna Wildersin 20 paikkaan. Wildersille jääkin nyt vain räksyttävän opposition rooli, koska kukaan pääpuolueista ei halua ryhtyä yhteistyöhön hänen kanssaan.

Vaalien äänestysprosentti nousi aikaisempia vaaleja selvästi korkeammalle. Selkeästi äänestäjät jotka olivat huolissaan Wildersin äkkivääristä mielipiteistä ja pelkäsivät hänen nousuaan johtavaksi puolueeksi, aktivoituivat ja lähtivät äänestämään. Tätä voi sanoa demokratian voitoksi ja myös osoittaa, kuinka tärkeätä on käydä äänestämässä. Toivottavasti tästä opitaan jotain Suomessakin näin kuntavaalien alla.

Vaalien tulos on ollut helpotus monelle Euroopassa, erityisesti Ranskassa ja Saksassa. Populistien menestys ei olekaan sellainen itsestään selvyys kuin esimerkiksi median uutisoinnista välillä voisi päätellä. Median puolella on selvästi ollut ylilyöntejä tässä suhteessa. Yksi sellainen oli, kun Suomen Kuvalehti laittoi Wildersiä koskevan artikkelinsa (10.03.2017) otsikoksi jopa lehden kanteen ”Euroopan tärkein mies”. Kun näin sen, luulin että kyseessä oli painovirhe, oletin siinä piti lukea ”törkein mies”.

Suomessa pääministeri ja monet muut puoluejohtajat ovat ilmaisseet joko onnittelunsa pääministeri Ruttelle tai muuten pitäneet tulosta hyvänä. Perussuomalaisten taholta väistyvä puheenjohtaja Soini tyytyi onnittelemaan korkeasta äänestysprosentista ja käytti tilaisuutta hyväkseen piikittelyyn Halla-ahon suuntaan todeten, että tulos osoittaa, että yhden asian liikkeellä ei päästä johtavien ja päättävien puolueiden kastiin. Myös Eurooppalaisten äärioikeistolaisten puolueiden, niin Ranskassa, Saksassa kuin Itävallassakin, totaalinen hiljaisuus vaalituloksen johdosta on silmiinpistävää.

Se, että nyt hollantilaiset osoittivat, että äärioikeiston ja populismin menestyminen ei ole mikään itsestään selvyys, ei saa johtaa siihen, että aliarvioitaisiin näiden liikkeiden potentiaalinen uhka. Hollannin esimerkin tulisikin nyt rohkaista äänestäjiä, jotka näkevät EU:n, vaikeuksista ja virheistä huolimatta, kokonaisuutena myönteisenä, ja jotka haluavat puolustaa EU:n edustamia arvoja, aktiivisesti osallistumaan vaaleihin omissa maissaan. Aktiivisella osallistumisella ja äänestämisellä on todella mahdollisuus vaikuttaa. Meillä seuraava mahdollisuus on jo 9. huhtikuuta.

12 kommenttia artikkeliin “Ei jytkyä Hollannissa”
  1. avatar Ilkka Uusitalo sanoo:

    Kuten aiemmin olen todennut, kaikilla puolueilla on omat ohjelmansa joissa esille tuotuja asioita pyrkivät ajamaan eteenpäin. Siinä miten niitä ajetaan eteenpäin on eroja; mennäänkö asiapohjalla yhteistä pohjaa hakien vai jyrkällä vastakkainasettelulla. Äänestäjän tehtävä on löytää hänelle sopiva puolue tai sitten ehdokas, jonka olettaa ajavan niitä asioita jotka hänelle ovat tärkeitä. Minusta yksikään puolue ei yksinään edusta tai aja koko kansan asiaa. Koko kansan edustus saadaan sillä aikaan, että aktiivisesti käydään äänestämässä ja sitä kautta valituksi tulee mahdollisimman hyvin kansalaisia edustava kokonaisuus. Tästä johtuen korkea äänestysprosentti on tärkeä. Se, että meillä aletaan kunnallisvaaleissa jo liikkumaan usein 50% lähimaastossa, ei valitettavasti ennusta hyvää ja edustavaa lopputulosta.

  2. Mikä puolue sitten ajaa (muka) koko kansan asiaa?

  3. avatar Ilkka Uusitalo sanoo:

    Perussuomalaiset ei taida olla ainoa jolle on tullut mokia ehdokasasettelussa kun on ollut niin kova tahto saada mahdollisimman paljon ehdokkaita listoille. Helsingissä kristillisten listoilla on nimiä joita ei taustansa puolesta uskoisi sieltä löytyvän – enkä nyt puhu Väyrysestä, joka tietysti on oma lukunsa.
    Jos viimeinen kommenttisi tarkoittaa, että minulla olisi jotain osaa tai arpaa joissain puoluelistoissa, niin sehän ei pidä paikkaansa. Minulla ei ole mitään tekemistä minkään puolueen listojen kanssa.
    Äänestämässä tietysti aion käydä ja toivon, että kaikki muutkin tekisivät niin, puoluekannasta riippumatta. Ainoastaan osallistumalla saadaan hyvä valikoima päättäjiä kuntavaltuustoihin. Äänestäminen on oikeus joka kannattaa käyttää.

  4. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Ei nyt oikein mene Persuilla hyvin muuallakaan, kun kaikki roistotkin on pokattu kööriin mukaan.
    Pitäisiköhän Hämeenlinnassakin pokata muutama roisto porukkaan josko sillä se jytky tulis.

    Jaa mutta onhan kai teitillä siellä yksi tai ehkä useampikin ittensä ryvettänyt?

  5. avatar Ilkka Uusitalo sanoo:

    Perussuomalaisten kannatus on ollut alamäessä jo pitkään kaikilla mittareilla. Tämän päivän Hesarissa julkaistun mielipidetutkimuksen mukaan kannatus on monta prosenttiyksikköä viime kunnallisvaaleja alempana vajaassa kymmenessä prosentissa.

  6. avatar beobachter sanoo:

    Alankomaiden äänestäjien enemmistö valpastui, aktivoitoi uurnille ja tulos on ihan hyvä. EU’ta vahvana haluava suuri enemmistö EU’ssa huokaisi helpotuksesta, ainakin hetkeksi. Ranskan ja sitten Saksan vaalit ovat seuraava koetinkivi. Toivottavasti ja luultavasti Angela-tädin tänään 17.3 raportoitu onnistunut USA-vierailu, ja hyvätunnelmainen tapaaminen Trumpin kanssa yhdessä kansalaisten laaja-alaisen valpastumisen kanssa vahvistaa Saksan rationaalisen ja humaanin CDU-vetoisen koalition asemaa niin, että ”jytkyjä” ei neää juuri tapahdu. Meillä omalla tavallaan vahvasti vetoavan Halla-ahon pj-kandidatuuri todnäk rajusti jakaa Ps-puoluetta, mikä voi näkyä äänikatona jo kuntavaaleisssa, asia jolla kunta-asioiden kanssa ei ole mitään tekemistä.

  7. avatar Ilkka Uusitalo sanoo:

    Populistit, ml. Perussuomalaiset, käyttävät termejä tavallinen kansa ja eliitti hyvin löysästi määrittelemättä mitä sillä tarkoitetaan. Ehkä hyvästä syystä koska molemmille on vaikea antaa selkeää ja täsmällistä määritelmää. Niitä kuitenkin voi helposti käyttää hyväksi poliittisessa keskustelussa. Mikähän sinulle on tavallista kansaa ja mikä taas eliittiä? Vennamo aikanaan väitti puhuvansa ”unohdetun kansan puolesta” ja ”rötösherroja” vastaan.
    Perussuomalaiset väittävät olevansa kansan asialla vastakohtana elitistisen eli heidän mielestään byrokraattisen demokratianäkemyksen sijaan. Heidän mukaansa elitistisessä demokratiakäsityksessä painotetaan byrokraattista asiantuntijuutta, joka perussuomalaisten mielestä on poliittisessa mielessä ihmisvastaista, ja siten määrittelemättömän kansan mielipiteen vastaista.
    En ole missään vaiheessa väittänyt että kokoomus tai demarit ajaisivat koko kansan etua. He ajavat omien puolueohjelmiensa pohjalta politiikkaa jonka he väittävät/kuvittelevat olevan myös laajemmminkin koko maan etu.
    Äänestäjän tulee hakea tässä viidakossa se hänelle läheisemmältä tuntuva vaihtoehto. Minulle se ei ole epämääräistä ”kansan parasta” ajava ja asiantuntemusta hyljeksivä puolue.

  8. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Ilkka,

    ”…populistit eivät aja koko kansan etua vaan jakavat kansan meihin (ns. tavallinen kansa) ja muihin (eliitti)…”???

    Oletko siis sitä mieltä, että ns. tavallista kansaa ja eliittiä ei ole olemassa? Että kokoomus ja demarit ajavat koko kansan etua? Voin kertoa etteivät ainakaan minun.

  9. avatar Ilkka Uusitalo sanoo:

    Ongelma on siinä, että populistit eivät aja koko kansan etua vaan jakavat kansan meihin (ns. tavallinen kansa) ja muihin (eliitti) ja pyrkivät kärjistämään yksinkertaisilla iskulauseilla eri kansanryhmien välisiä eroja. Nykymaailmassa tämä myös näkyy kielteisessä suhtautumisessa maahanmuuttajiin tai sitten suoranaisena rasismina. Eli populisti ei katso oman kansansa tai maansa etua kokonaisuutena vaan ainoastaan oman ryhmänsä etua kärjistäen eroja muihin.

  10. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Mielenkiintoista kuinka Hollannin vaalituloksella pikkupolitoidaan. Siihen liittyy Ruotsistakin tuttu meininki, ”me ei leikitä sinun kanssa”. Sopisi kysyä onko asenne tervettä demokratiaa. Paremminkin pitäisi tutkia taipuvatko puolueiden ohjelmat hallitusohjelmaksi joka toimisi koko kansan hyväksi.

    Me kaikki kuulumme johonkin populaatioon, eikä se niin kamalaa ole. Puoluejohtajat vetävät kukin omaa populaatiota. Jos se on negatiivistä, niin sitten on. Populistin kai pitäisi katsoa oman kansansa etua. Kai siinä on jotain kielteistä kun siitä on tehty haukkumanimi.

    Koko kansan edun katsominen ei olekaan politikkaa eikä demokratiaa?

  11. avatar Ilkka Uusitalo sanoo:

    Pitää paikkansa että erityisesti hallituksen apupuolueen eli työväenpuolueen kannatus romahti. He joutuivat työväenpuolueena maksamaan laskun siitä että lähtivät liberaalipuolueen johtamaan hallitukseen. Näinhän usein käy. Pääministerin oman puolueen lasku sen sijaan oli enemmänkin normaalia heilahtelua hallitusvastuun jälkeen.
    Eli tilanne on samantapainen kuin Perussuomalaisilla hallituksessa. Ovat menneet mukaan hallitukseen jossa ovat joutuneet syömään lupauksiaan ja tuloksena kannatuslukujen puolittuminen.
    Kuitenkaan esittämät lukusi eivät muuta sitä tosiasiaa, että vaalien voittajat olivat puolueet, jotka selkeästi liputtavat EU:n puolesta ja rasismia vastaan. Ja he tulevat myös nykyisen pääministerin kanssa muodostamaan tulevan hallituksen. Eli enpä oikein tiedä kenen tukka tässä on lähtenyt tai lähtemässä, todennäköisesti enemmänkin populisteilla kun tulikin seinä vastaan. Seuratkaa vaan jatkossa Wildersin tukanrajan kehitystä. Halla-aholla se on jo valmiiksi aika kaukana.

  12. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Ilkka,

    tuota, VVD:n (Vapauden ja demokratian kansanpuolue) ja PvdA:n (Työväenpuolue) muodostaman hallituskoalition 79 paikasta lähti 37 eli lähes puolet (n. 47%). Työväenpuolueen paikoista katosi yli kolme neljäsosaa.

    Wilders ei noussut ykköseksi, ei, mutta hallitus ja sen politiikka saivat turpaansa niin että tukka lähti.

css.php