Kellokapina

Olemme taas pari päivää saaneet nauttia kesäajasta kun kelloja siirrettiin sunnuntaina tunti eteenpäin. Siitä huolimatta, että enenevässä määrin kokemus ja asiantuntijat kyseenalaistavat kellojen siirtelystä väitetyt hyödyt, käytäntöä on jatkettu. Nyt kuitenkin alkaa tuntua siltä, että kansalaiset alkavat saada tarpeekseen tästä sirkuksesta.
Vaikka jotkut ovat intoutuneet syyttämään EU:ta tästä käytännöstä, niin siinä kyllä haukutaan väärää puuta. Suomessa kokeiltiin ensimmäisen kerran kesäaikaa jo 1940-luvulla. Pysyvästi siihen siirryttiin 1981 eli reilusti ennen Suomen liittymistä Euroopan Unioniin 1995. Vuodesta 2002 lähtien kesäaikaan siirtymistä on säädellyt EU-direktiivi.
Kesäaikaan siirtymistä vastustava kansalaisaloite on nyt saanut taakseen yli 50000 vaadittua allekirjoittajaa, jolloin aloite aikanaan siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Minunkin nimeni on paperissa. Vetoomuksen voi allekirjoittaa 10 huhtikuuta asti, joten nyt on hyvä vielä lisätä vetoomuksen painoa. Allekirjoitukset ovatkin lisääntyneet viime päivinä tuhansilla. Aloite löytyy osoitteesta kansalaisaloite.fi.
Nyt on jo muistutettu, että Suomi ei voi yksin irrottautua kesäajasta koska EU-direktiivit ovat kaikkia jäsenmaita sitovia. Vaikka tämä pitääkin paikkansa, se ei tarkoita sitä, etteikö huonoksi osoitetun direktiiviä voisi perua. Sen vuoksi on tärkeää nostaa asia esille eduskunnassa. Toivottavasti eduskunnassa löytyy riittävästi järkeä tukea aloitetta ja vaatia hallitusta aktiivisesti toimimaan sen mukaisesti ja edistämään asiaa EU:n puitteissa.
Euroopan Parlamentissa tällaisia esityksiä on jo tehty, mutta ne eivät vielä ole johtaneet tulokseen. Suomalaiset MEPit ovat olleet asialla viime vuonna ja nyt aloitteen on tehnyt saksalainen MEP. Jos aloitetta virallisesti tuettaisiin jostain jäsenvaltiosta, sillä olisi huomattavasti paremmat mahdollisuudet edetä. Tässä on erinomainen tilaisuus Suomelle olla aloitteellinen ja tien näyttäjä.

17 kommenttia artikkeliin “Kellokapina”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Me katselemme EU:ta niin eri vinkkelistä. Minä tarkastelen koko unionin elinkaarta, joka on jo vaiheessa kuten tämä brexit todistaa. Myös yksityiskohdista voi lukea misä vaiheessa elinkaarta ollaan menossa.

    Tosiasia on ettei yksittäisellä ja varsinkin pienellä maalla ole muuta kuin mukanaolon oikeus ja puheenvuorovalta. Meidät nähdään hyötynäkökohdan kautta.

    EU:n tavoite, liittovaltio, syö sen omaa pyrkimystään liittovaltioksi.

    EU on hamunnut tarkoituksella suurta jäsenmäärää käyttääkseen sitä hallintavälineenä. Hajoita ja hall… Yhteisö on nähtävä, kuten aikaisemmin mainitsin Saksan ja Ranskan tarpeista käsin.

    Historia on pitkä jatkumo ja toistaa itseään, jos pystyy havaitsemaan toistojen vivahde-erot. Historia ei palaa entisellä nimellä, mutta ihmiskunta on huono keksimään uusia ennen näkemättömiä ratkaisuja.

    Mielenkiintoinen keskustelumme tuli nyt päätepisteeseensä.

  2. avatar Ilkka Uusitalo sanoo:

    Jälleeen hieman virheellinen tulkinta. Kyseinen linjaus on luonnos – joka siis tarkoittaa sitä, että se ei ole lopullinen ennenkuin jäsenmaat ovat sen hyväksyneet. Suomella, samoinkuin muilla jäsenmailla, on mahdollisuus esittää omia lisäyksiään tai muutoksiaan keskusteluun huippukokoukseen 29 huhtikuuta, jolloin EU:n linjaukset hyväksytään. Lienee täysin luonnollista, että EU määrittelee omat neuvottelutavoitteensa samoinkuin Iso-Britannia omansa. Niiden pohjalta sitten neuvotellaan seuraavat kaksi vuotta, ainakin. Jos esitetty luonnos hyväksytään sellaisenaan, se tarkoittaa sitä, että ensin neuvotellaan siitä mitä ero merkitsee (esimerkiksi taloudelliset velvollisuudet puolin ja toisin kuten avioeroissakin on tapana), ja sen jälkeen kun tämä puoli on selvää, aletaan vasta neuvotella millainen sitten tulee olemaan EU:n ja Iso-Britannian suhde tulevaisuudessa.
    Suomenkin etu on, että EU yhtenäisesti neuvottelee nykyisten sopimusten pohjalta ja EU:n jäsenmaiden intressejä puolustaen. Tuskinpa Suomessakaan kovasti on halukkuutta lähteä maksumieheksi jos Iso-Britannia haluaa luistaa allekirjoittamistaan pitkäaikaisista sopimuksista ja velvoitteista.

  3. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    EU:n brexit linjauksessa ei esitetty vaihtoehtoja. Siinä annettiin ymmärtää, että EU:n kanta ja tavotteet ratkaistaan ensin ja sitten neuvotellaan mitä Britanialle sallitaan. Tämä menetelmä on tarkoitettu EU:n jäsenille pelotteluksi.

    Ei siinä linjauksessa esitetty vaihtoehtoisia toimintamalleja Suomenkaan pääministerille harkittavaksi.

    Pitäisi ymmärtää, että kaikki tämmöiset yhteenliittymät ovat elämän välivaiheita. Eikä pysyvää tule olemaankaan. Elinkaariajattelu ulottuu kaikille elämänalueille ja siihen on EU:kin tyytyminen kannattajineen. Rooman valtakunta hajosi. Neuvostoliitto sortui. Jugoslaavia jakautui. Espanjassa ja Englannissa on hajoavia osia. Mekin halusimme 1917 Venäjästä erilleen. USA on kestänyt hämmästyttävän pitkään. Väestörakennelma on selittävä tekijä ja sehän poikkeaa merkittävästi EU:n rakenteista. Mikä onkaan lähi-idän tilanne. Jne.

  4. avatar Ilkka Uusitalo sanoo:

    Kuten jo edellisessä kommentissani totesin, kannattaisi tutustua EU:n päätöksentekoprosessiin ennen kuin tekee hätäisiä ja/tai virheellisiä johtopäätöksiä.
    Ilmeisesti jäänyt huomaamatta, että tässä vaiheessa neuvottelulinjaus on luonnos. Varsinaisen päätöksen tekee EU:n huippukokous 29 huhtikuuta eli kaikki 27 jäsenmaata. Suomea tuossa kokouksessa edustaa pääministeri Sipilä.
    Tekisi hyvää EU-kriitikoillekin tutustua hieman tarkemmin haukkumansa EU:n rakenteisiin ja toimintaan ettei jatkuvasti tulisi haukuttua väärää puuta, ja ettei jäisi näkemättä sitä metsää puilta.

  5. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Brexit neuvottelujen linjausta ei ole ehditty käsitellä missään yhteisessä kaikkia jäsenmaita edustavassa elimessä. Se on todennäköisesti EU-komission tuote ja kertoo missä päätökset tehdään. Todennäköisesti Merkkelille ja Olandille on soitettu tai he ovat soittaneet ja antaneet suuntaviivat. EU organisatio on rakennettu tarkoituksella monipolviseksi, jossa parlamentin asema on heikko, vaikka hedän pitäisi edustaa kansojen tahtoa kuten demokratia edellyttäisi. Kansa saa ottaa osaa Boltin kongressiin kuten talonpoikaisarmeijan irvailulaulussa sattuvasti suomalaisille luvattiin. Peter Bolt piti 1917 Helsingissä kotiseutuluentoja, joita kansa kävi lämpimikseen kuulemassa.

    Koko EU perustuu kahden keskeisen, entisen vihollisen tarpeisiin. Pienten valtioiden asema on myötäillen istua päättäjien pöydässä. Saksan ja Ranskan välit näyttävät tällä haavaa olevan kunnossa, mutta taustalla olevaa vanhaa asetelmaa kuvastaa TV-sarjan Isä Kamillon kylä, papin ja Pepposen kilpailutilanne. Jos ja kun Englanti eroaa kilpailutulanne vahvistuu. Ranska on pyrkinyt työntämään omaa kieltään uudestaan maailmankieleksi ja sitä kautta johtavaan asemaan. Taloudellisessa kilpailussa Ranska ei ole Saksalle pärjännyt. Kaikki vanhat asetelmat ovat pohjalla, vaikka ne eivät aina ole näkyvillä.

    Metsän näkeminen puilta on havahduttava kokemus. Metsässä on paljon elämää.

  6. avatar Ilkka Uusitalo sanoo:

    EU:ssa on paljon parannettavaa ja uudistettavaa, mutta on kovin yksisilmäistä laittaa EU:n piikkiin kaikki asiat joista ei satu pitämään tässä maailmassa.
    Kommentissasi käytit sanamuotoa josta saa sen käsityksen, että EU tekisi jotenkin itsestään päätöksiä. Tämä onkin yleinen väärinkäsitys, ja sitä käyttävät joko tietäen tai tietämättään erityisesti ne, jotka syystä tai toisesta eivät EU:sta pidä. Samoin sitä käyttävät monet ministerit ja poliitikot, jotka osallistuttuaan päätöksentekoon Brysselissä, palattuaan kotiin ja peläten kritiikkiä, irtisanoutuvat päätöksestä, jota he itse ovat olleet tekemässä ja syyttävät siitä joko EU:ta tai ”Brysseliä”. Todellista älyllistä epärehellisyyttä.
    EU:n päätökset tekevät jäsenmaiden ministerit ministerineuvoston, tai nykyisin enenevässä määrin valtion päämiehet Eurooppa neuvoston kokouksissa. Euroopan parlamentilla on myös rooli päätöksenteossa. ”Brysseli”, jolla kaiketi tarkoitetaan EU:n virkamiehiä ja Euroopan komissiota, tekee aloitteita ja sen vastuulla on sitten toteuttaa jäsenmaiden edustajien ja Euroopan Parlamentin hyväksymät päätökset. Suosittelen tutustumista EU:n päätöksentekomenettelyyn virheellisten käsitysten välttämiseksi.
    Brexit neuvottelujen linjaus on oikea ja puolustaa 27-jäsenmaan etuja. Englanti, tai tarkemmin Iso-Britannia, on aina yleensä pyrkinyt poimimaan rusinat pullasta ja hakemaan poikkeuksia. Eron hetkellä mitään ylimääräistä ei ole syytä tarjota. Iso-Britanniassa, ja näköjään jossain muuallakin, eletään osin vielä vanhan koloniaaliajan harhakuvitelmasta saarivaltiosta maailman napana. Ne ajat ovat menneet eivätkä palaa. Iso-Britannian osuus maailmankaupasta on niin pieni, että sen ympärille ei laajempaa liittoa synny. Sen sijaan Iso-Britannia käy nyt hattu kädessä ympäri maailmaa pyrkien vakuuttamaan erityisesti entisiä siirtomaitaan kahdenvälisten kauppasopimusten solmimisen tärkeydestä. Katsotaan kuinka käy. Edessä on pitkä ja kivulias prosessi.

  7. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Rahakin keksittiin kauan ennen EU:ta. EU käyttää valmiita keksintöjä sitoakseen kansat ja valtiot ohjaukseensa. Viimeisinpänä tämä saunapalvi, jolla suomalaisia nöyryytetään hakemaan pysyvää poikkeusta. Jos saunapalvia nimitettäisiin parmankinkuksi ai kun se olisi hyvää ja terveellistä. Tai jos vanhan laulun sanoin suomalaisilla olisi vielä tallella hyvä itsetunto: ”Venäjä on rajamaa ja Suomi valtakunta.” Eli Suomi olisi keskeinen iso EU-maa.

    EU on pöyhkeä. Brexit neuvottelujen linjaus kertoo sen karusti. Englannin ympärille saattaa muodostua merkittävä vapaanpi maailmanlaajuinen talousliitto. Englannin vanhat yhteydet ja kansainvälinen kieli auttavat asiaa.

  8. avatar Ilkka Uusitalo sanoo:

    Kuten jo aiemmin totesin, tämä ei ole EU:n keksintö. Se keksittiin kymmeniä vuosia ennen EU:n syntyä ja Suomessakin otettiin käytäntöön jo 14 vuotta ennen Suomen EU jäsenyyttä. Käytäntö vain sitten omaksuttiin EU:n puitteissa ja yhtenäistettiin ajankohta.

  9. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Tämä kellonsiirto on asiana mitätön, mutta toimii suurena kertomuksena itse EU:sta.

  10. avatar Ilkka Uusitalo sanoo:

    Tärkeämpiäkin asioita on mutta tämä asia tuntuu kuitenkin monia vaivaavan. Miksei siis voisi muuttaa. Ei tästä vaaliteemaa tarvitse tehdä mutta jonkun on tehtävä aloite ja se voisi hyvin olla Suomi.

  11. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Kuningasjätkä, kellonsiirto merimiesaikanasi ei ole muuttanut rytmiäsi. Sen on määrännyt esimiehesi vahtivuorojärjestelyllään. Kellolla on mitattu työ- ja vapaa ajan kestoa, ei vuorokausirytmiä.

  12. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Ikäänkuin ei olis tärkeämpiäkin asioita sählättävänä eulla. Tuo nyt on niin mitätön juttu, että jos joku ottaa sellaisen vaikkapa vaaliteemakseen niin ihan varmasti jätän äänestämättä

  13. avatar Ilkka Uusitalo sanoo:

    Ehkä on niin että ennen oli laivat puuta ja miehet rautaa…
    Matkustaminen on tietysti eri asia kun siirrytään aikavyöhykkeeltä toiselle. Mutta miksi nyt, vaikka pysymme paikallamme, kelloja pitää siirrellä edestakaisin vaikka väitetyt hyödyt ovat osoittautuneet kyseenalaisiksi. Joskus tulee olla rohkeutta todeta päätös virheelliseksi ja peruuttaa se.

  14. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Mikä tää vouhotus on yhdestä tunnista sinne tai tänne.
    Aikoinaan laivassa työskennellessäni oli kellon siirtoja joka toinen päivä, että pysyttiin oikeassa ajassa.
    Jenkkilään mennessä siirreltiin tunti taakse päin joka toinen päivä ja takaisinpäin hiililastissa taaskin kääneltiin kelloja. Vahtivuorot 4 h töitä ja 8 h vapaata jokaikinen viikonpäivä sujuivat ilman mitään sydämen tykytyksiä tai uniapneaa.
    Lauantain -sunnuntain välisenä yönä n klo 1 aikaan siirsin kellot käymään kesäaikaa ja heräsin uuteen aamuun virkeänä kun sisäinen kello sanoi että nyt on seitsemän, vaikka seinäkellä näyttikin kahdeksaa.
    No so what.. Seuraavana aamuna heräsin jälleen seitsemältä ja kas kummaa niin oli seinäkellonkin aika seitsemän.

    Onko nykyihmisestä tullut jotenkin heikompi, kun kaikki sekoaa yhden tunnin takia?

    Aatteleppa tilannetta että matkaat lentokoneella ameriikkaan ja lähdet reissuun hki – vantaalta klo kahdeksalta aamulla ja saavut perille vartin päästä, istuttuasi 8 tuntia koneessa kun kello on 8. 15 paikallista aikaa…. silloin jo voikin mennä hieman sekaisin…

  15. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Toden totta, se olisi tervetullut aloite ja ehkä kansanäänestyksessä läpimenevä asia. Irvailin asialla, joka osoitaa kuinka heikko yksittäisen valtion asema EU:ssa on. Ei edes kellojen siirtoa pysty Euroopan maat itsenäisesti päättämään. Me kansalaiset olemme hyväksyneet tuollaiset tosiasioiksi. Olemme olleet oppivaisia.

    Maailma on aikavyöhykkeitä täynnä. Yksi eri akselilla lisää tuskin matkailua haittaisi.

  16. avatar Ilkka Uusitalo sanoo:

    Nyt ei ole tilaisuus loistaa vain kotimaan politiikan markkinoilla vaan koko EU:n mittakaavassa. Luulenpa että EU:n noin 500 miljoonasta kansalaisesta suurin osa lämpimästi tukisi Suomen aloitteellisuutta asiassa.

  17. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Nyt olisi suomalaisilla politikoilla tilaisuus loistaa aloitteellisuudellaan ja hankkia kehuskelunaihetta kotimaan politikan markkinoilla.

    Voi tätä ryhmäkuria, kuinka se syö järjenkäytöltä mahdollisuudet kaikilla tasoilla koko Euroopassa.

css.php