Äänestäminen on oikeus; käytä sitä

Kunnallisvaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 9 huhtikuuta. Laki yleisestä ja yhtäläisestä vaalioikeudesta kunnallisvaaleissa tuli voimaan sata vuotta sitten 1917. Satavuotisjuhlien kunniaksi toivottavasti mahdollisimman monet äänestäjät käyttävät oikeuttaan ja osallistuvat. Vain osallistumalla ja takaamalla korkean äänestysprosentin voimme myös taata sen, että kunnalliset päättäjät todella edustavat laajasti kaikkia kuntalaisia.

Suomi on ollut edelläkävijä Euroopassa säätämällä valtiollisella tasolla jo vuonna 1906 lain yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. Se takasi myös naisten yhdenvertaisen äänestämisen ja mahdollisuuden asettua ehdokkaaksi. Uuden lain mukaiset ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin maaliskuussa 1907. Silloin tuli valituksi myös 19 naisedustajaa.

Näistä kaukaisista ajoista on niin kauan, että valitettavasti äänestysoikeuden merkitys, ja arvostus, näyttää monilta hämärtyneen ja kadonneen. Äänestysoikeutta pidetään itsestäänselvyytenä, eikä nähdä kuinka merkityksellinen se on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa kuluneiden runsaan sadan vuoden aikana.

Sattumalta jokin aika sitten kun hain luettavaa kirjahyllystä, käteeni osui Ilmari Kiannon Punainen viiva. Hän kirjoitti sen Suomussalmella vuonna 1909, ja se kertoo siitä, kuinka merkityksellisenä tuolloin 1907 tuota uutta mahdollisuutta ja yleistä ja yhtäläistä äänestysoikeutta pidettiin. Teos kuvaa pienen ja köyhän Korpiloukun mökin isäntäväen Topi Topinpoika Romppasen ja vaimonsa Riikan ja heidän lastensa hyvin karua elämää korvessa. Se on erinomainen kuvaus siitä, kuinka alhaalta aikanaan Suomessa lähdettiin monessa mielessä. Mutta teos on myös erinomainen kertomus niistä odotuksista, joita uusi yleinen ja yhtäläinen vaalioikeus herätti. Varmasti odotukset olivat epärealistisia lyhyellä tähtäimellä. Mutta kun katsomme asioita nyt sadan vuoden perspektiivillä, niin aivan varmasti äänestysoikeus ja koko kansan osallistumisen mahdollistaminen ovat olleet keskeisiä tekijöitä Suomen kasvutarinassa siksi mikä se on tänään.

Suosittelen Punaisen viivan lukemista myös muillekin. Ehkä se auttaa huomaamaan äänestysoikeuden todellisen merkityksen. Maailmassa on edelleen lukuisia maita – joidenkin tilastojen mukaan ainakin puolet paristasadasta valtiosta – joissa äänestysoikeutta ei ole tai joissa koko järjestelmä on niin manipuloitu, että äänestämiseltä on viety sen todellinen merkitys. Meidän tulisi arvostaa suomalaista järjestelmää joka takaa sen, että voimme vapaasti vaaleissa ilmaista tahtomme ilman painostusta ja tulosten vääristelyä. Se on ylellisyyttä josta monissa maissa voidaan vain uneksia.

Paras tapa juhlistaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa on käydä äänestämässä ja osoittaa arvostusta sille, että me voimme itsenäisesti ja vapaasti äänestää omista edustajistamme. Sata vuotta sitten olimme Euroopan edelläkävijöitä. Meidän pitäisi nyt osoittaa, että olemme edelleen Euroopan edelläkävijöitä ja siten myös kunnioittaa niitä, jotka aikanaan hankkivat meille nämä oikeudet.

2 kommenttia artikkeliin “Äänestäminen on oikeus; käytä sitä”
  1. avatar Ilkka Uusitalo sanoo:

    On totta, että ehdokkaan valinta ei aina ole helppoa. Hyvän ratkaisun löytyminen voi vaatia pitkäaikaista seurantaa.
    Me äänestäjät olemme myös usein liian arkoja muistuttamaan valittuja edustajia tehdyistä lupauksista. En ole pahemmin nähnyt nytkään, että uudelleen ehdolle asettuneilta olisi tivattu miten he edellisen vaalikauden aikana lupauksiaan olivat toteuttaneet.
    Vaikka pettymyksiä tuleekin, niin henkilökohtaisesti – ehkäpä vanhakantaisesti – koen silti, että äänestäminen on tärkeää kansanvallan toteutumisen kannalta. Parempaakaan järjestelmää ei ole keksitty.
    Toivotaan, että sinullekin se hyvältä tuntuva numero / ehdokas vielä löytyy, tavalla tai toisella.

  2. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Juu mielelläni käyttäisin äänioikeuttani, mutta kun kaikkien puolueiden ja valtuustoon pyrkivien sanoma on sama: ”asioille tarttis tehrä jotain” , niin aika vaikeaa on päätellä siitä kuka on tosissaan ja kuka vain myötäilee siksi kunnes takki taas kääntyy!

    Voipi olla että tällä kertaa en äänestä, eipähän sitten tule pettymyksiä kun äänen saaja ei kykenekään mitään tekemään, niinkuin se Lahtelainen persu jota äänestin eduskuntavaaleissa, oli silläkin suuret jutut vaalien alla, mutta pihaustakaan ei ole suustaan päästänyt eduskunnassa ollessaan..

    Tai kattotaan nyt viikonloppuna, josko sattuis lottonumerot kertomaan sen jolle ääneni annan?

    Koska arpapeliähän tää politiikka muutenkin on!

css.php