Trump viestittää

Viime yönä presidentti Trump käytti huomattavasti järeämpiä viestintäkeinoja tavanomaisten tviittausten sijasta. Viidenkymmenen yhdeksän Tomahawk risteilyohjuksen isku Syyrian ilmavoimien Shayratin lentotukikohtaan oli tarkoitettu viestiksi moneen eri suuntaan, ei ainoastaan Syyrian hallinnolle.

Presidentti Trump oli aiemmin voimakkaasti tuominnut kemiallisten aseiden käytön Syyriassa ja todennut sen rikkoneen monia rajoja. Näin hän myös asetti itsensä tilanteeseen, jossa hänen täytyi reagoida, osoittaakseen olevansa sanojensa takana, toisin kuin hänen edeltäjänsä presidentti Obama. Tässä mielessä viesti oli suunnattu amerikkalaisille ja sillä myös varmasti halutaan kääntää presidentti Trumpin laskeva kannatuskäyrä uudelleen nousuun. Samalla viesti oli suunnattu yleisesti myös ulkomaille ja kaikille epäilijöille, että Trumpin puheet ovat vain puheita ilman konkretiaa.

Vaikka yksi ohjusisku ei koko Syyrian kriisin tilannetta vielä muutakaan, se oli myös Syyrian hallinnolle selkeä osoitus siitä, että heidän on jatkossa otettava huomioon myös Yhdysvaltojen voimankäyttö. Tähän asti sitä oli epäilty. Nyt viesti oli selvä, kemiallisia aseita ei pidä eikä voi käyttää ilman seuraamuksia.

Kolmas viestin saaja oli Venäjä, joka tavallaan otti Syyrian kriisin hallintaansa syksyllä 2015 aloittaessaan aktiivisen ilmatuen Syyrian armeijan operaatioille. Suurelta osin Venäjän tuen ansiosta presidentti Assad on sen jälkeen huomattavasti vahvistanut asemiaan, näyttävímpänä esimerkkinä Aleppon vastarinnan murskaaminen vuodenvaihteessa. Venäjän optimistiset odotukset Trumpin hallinnon suhteen olivat jo aiemmin saaneet kolauksia. Nyt näyttää siltä, että kahden vahvan johtajan suhde on kallistumassa kriisin pikemminkin kuin yhteistyön puolelle. Tässä suhteessa tärkeää olisi, että ensi viikolle suunniteltu Yhdysvaltojen ulkoministerin Moskovan vierailu toteutuu. Nyt jos koskaan keskusteluyhteyden ylläpitäminen on tärkeää.

Viesti meni varmasti myös Kiinalle. Presidentti Trump isännöi iskun aikaan Kiinan presidenttiparia Floridan palatsissaan. Vaikka Kiinalla ei olekaan ollut aktiivista roolia Syyriassa, se on kuitenkin seuraillut Venäjän linjauksia YK:n turvallisuusneuvostossa. Kiinalle viesti liittyi myös Pohjois-Koreaan, jonka suhteen Kiinalla on hieman samantapainen rooli kuin Venäjällä Syyriassa. Trump on aiemmin vaatinut Kiinaa laittamaan Pohjois-Korean ydinaseohjelman kuriin, ja samalla vihjaillut, että ellei näin tapahdu, Yhdysvallat on valmis toimimaan myös yksipuolisesti. Ohjusisku Syyriaan antoi konkreettisen esimerkin mitä voisi mahdollisesti tapahtua myös Pohjois-Koreassa.

Huolestuttavinta tässä on, että todennäköisesti erittäin nopeasti toteutettu isku tehtiin ilman laajempaa strategista suunnittelua sen suhteen, mitä seuraavaksi ja mihin se saattaa johtaa. Tästä johtuen toivottavasti YK:n turvallisuusneuvostossa keskinäisen syyttelyn sijasta voitaisiin edes sopia siitä, että kemiallisten aseiden kieltoa valvovan järjestön edustajat voisivat puolueettomasti ja uskottavasti tutkia mitä 4 huhtikuuta tapahtuneessa kaasuhyökkäyksessä Khan Sheikhoun kylässä todella tapahtui. Tässä tilanteessa selvityksen tekemisen pitäisi olla kaikkien etu, jotta tästä voitaisiin päästä eteenpäin.

Kuten monesti on todettu, lopulta tätä kriisiä ei voiteta sotilaallisin keinoin vaan siihen tarvitaan myös diplomatiaa ja neuvotteluja. Ei ole kenenkään etu, varsinkaan syyrialaisten siviilien jotka eniten tilanteesta kärsivät, että sodankäyntiä entisestään eskaloidaan, koska seuraukset voivat olla arvaamattomia ja helposti levitä myös Syyrian naapurimaihin. YK:n turvallisuusneuvosto ja siellä erityisesti Venäjä ja Yhdysvallat ovat nyt paljon vartijoina.

Kommentointi on suljettu.

css.php